Tänään törmäsin erään blogin kautta tähän --> eskapismi. Mä taidan sitten kait olla tuollainen.. eskapisti, koska rakastan nukkumista ja unien näkemistä, sillä - yleensä - unet on parempaa kuin todellisuus. Mä luen kirjoja, mangaa, katson animea, tv-sarjoja, elokuvia jne. niin paljon & usein kuin mahdollista ja roolipelaan melkein koko ajan sekä kirjoitan novelleja, jotta pääsisin hetkeksi pois todellisuudesta ja onnistuisin unohtamaan mieltä painavat asiat. Ei sillä, että toi paha tapa mua itseäni häiritsisi. Valitettavasti mä pakenen ihan mielellään.
Mmh.. nykyään mulla on ollut hirveesti päänsärkyä. Ja oon alkanut väsähtämään nopeasti. Enhän mä edes tee päivisin paljon mitään: kirjoitan, piirrän, luen ja dataan. Ennen kykenin ihan helposti valvomaan yli puoleen yöhön, mutta viime aikoina mua on alkanut väsyttää jo kahdeksalta illalla. Ei sillä, etteikö nukkuminen olisi kivaa. Varsinkin kun näen yleensä todella mielenkiintoisia unia, muutamaa painajaista lukuunottamatta.
Mut niin .. mulla on jotenkin todella uupunut ja tyhjä olo. Ja yksinäinen sekä epäonnistunut. Ja mä haluan edelleen pois täältä. Haluan jonnekin, jossa kukaan ei tunne mua, jonnekin jossa voin olla rauhassa ja sanoa, että mä pärjään (vaikka mä sanon niin muutenkin, mutta haluisin sanoo niin tosissaan). Mä haluun päästä eteenpäin, mut nyt.. se tuntuu melkein mahdottomalta. Ei multa löydy energiaa kuin tyhjänpäiväisiin juttuihin. Eikä nekään tyhjänpäiväiset jutut oo oikein - varsinkaan tänään - paljoa ilahduttaneet. Mä menetän otteen kaikesta. Hassuu kuinka jotkut osaa olla niin optimistisia ja energisiä ja vaan jyrätä tietään eteenpäin. En mä vaan jaksa.. en tajua miksi mun pitää olla näin väsynyt. Miksen voisi olla vahva?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.