Äiti on ollut melkein viikon poissa kotoa ryyppyreissulla. Pari kertaa oon kuullut iltaisin kuinka ne riitelee isän kanssa puhelimessa. Isäkin on nykyään alkanut juomaan joka ilta. Se ei tosin ole samanlainen kuin äiti, mutta humalassa sekin ottaa päähän. Puhelias, säälittävä, ei kuuntele mitä sanotaan, ärsyttävä.. Joka tapauksessa mä yritän nykyään keskittyä posiitivisiin asioihin ja tehdä elämästä vähän helpompaa. En halua tulla hulluksi, en halua luovuttaa, en halua olla masentunut, en halua kävellä joka puolella ukkospilvi pään päällä, en halua olla enää sosiaalisesti super-awkward. Mä aion muuttua.

Ensimmäinen positiivinen huomio: Oon siivonnut kotona. Tuntuu hyvältä tehdä jotain hyödyllistä ja ilahduttaa isää.