Hei, oon lukion toista luokkaa käyvä -94 vuosimallia oleva tyttö jostain päin Suomea. Käyn tällä hetkellä läpi rankkaa aikaa elämässäni ja ajattelin siksi aloittaa tämän blogin, jotta näen myöhemmin kuinka oon päässyt elämässäni eteenpäin ja miten asiat ovat edenneet. Kutsukaa mua vaikka Riniksi.

Pientä nippeli tietoa, jotta päästään jyvälle elämästäni:

Äitini on ollut alkoholisti koko elämänsä ajan. Mulla on kaksi nuorempaa sisarusta. Isä asuu tällä hetkellä toisaalla, sillä opiskelee paikassa, joka on monen tunnin ajomatkan päässä kotoa. Vanhemmat aikoo kai nyt erota. Meidän perheessä on koira, kissoja ja pupu. Paras ystävä on ollut vaihdossa aasiassa jo melkein puoli vuotta. Haluan isona kirjailijaksi ja ääninäyttelijäksi, jonkin 'kunnon' työn ohella. En tiedä sen enempää mitä haluisin tehdä tai minne menisin opiskelemaan lukion jälkeen. Mun arvosanat on alkanut laskea viimeisen vuoden aikana. En näe itselläni tulevaisuutta. Mulla on ongelmia mun vatsan kanssa ja alan siksi olla sekoamispisteessä. Oon laihtunut viimeisen kuukauden aikana 61kg --> 55kg. En pelkää kuolemaa, mutta en näe, että mulla olisi mahdollisuus itsemurhaan, koska sisarukset tarvitsee mua ja oon luvannut isälle ja parhaalle ystävälleni, etten tapa itseäni. Tiedän kuitenkin tuhat ja yksi tapaa miten voisin itseni tappaa jos siihen tilaisuuden saisin. Oon kertonut asioista terveydenhoitajalle, mutta kieltäydyin, kun se ehdotti, että voisin kokeilla puhua ammattilaiselle. Mä ajattelin, että pärjään ja toisaalta mä en uskaltanut ottaa sitä askelta eteenpäin, koska sellaiset ammattilaiset on pelottavia ja ihmiset sanoo, ettei niistä pääse enää eroon, kun niiden kanssa kerran on tekemisissä. Viime perjantaina (13.1) kävin kuitenkin terveydenhoitajan luona ja sanoin, että voisin sittenkin kokeilla ammattilaisapua. Terveydenhoitaja lähetti lähetteen paikkakuntani nuorisopsykiatriaan. Tai jonnekin vastaavaan. Odotan siis nyt, että saan sinne ajan. Tavallaan kadun sitä, että hankkiuduin hoitoon. En tiedä onko siitä apua. Toivon mukaan olisi. Silti nyt koko homma ahdistaa mua.

Tarkoitukseni on postata joka päivä kuulumisia. Katsotaan mitä tapahtuu.
Ulkoasun blogilleni väsään mahdollisimman nopeasti, sillä tällä hetkellä toi harmaus häiritsee mua.