Opon tunnilla selattiin tänään läpi jotain koulutuslehteä. Ja mulle iski ahdistus. Mä en ole hyvä missään, mä en tiedä mitä mä teen tai minne mun pitäis lopulta lähteä lukion jälkeen opiskelemaan. Mä haluan työn mistä saa hyvin palkkaa, mutta kaikki tosi hyvä palkkaiset työt vaatii tosi hyvän koulutuksen kait.. Ja mä en oo hyvä koulussa, enkä kovinkaan 'järkevä'. Voi vittu, kun ahdistaa. Kaikki muut tuntuu tietävän jo mitä ne aikoo lukion jälkeen tehdä tai mihin ammattiin ne lopulta pyrkii. Mä en tiedä. Mä haluan kirjoittaa kirjoja, mutta ei sillä elä. Varsinkaan jos en oo siihenkään hommaan tarpeeksi 'pätevä'. Mulla on niin ahdistunut ja avuton olo. Mä en ees vittu tiedä mitään ihan mielenkiintoisilta vaikuttavia ammatteja.
Ja mä tiedän, että mä tuun hulluksi jos en saa ammattia josta saa paljon rahaa. Mä en haluu olla samanlainen kuin mun vanhemmat, jotka elää pienellä palkalla jolla just ja just saa elätettyä perheen. Mä haluun hyvän palkan ja laadukkaamman elämän. Mä en haluu olla ikuisesti luuseri, joka ei oo onnistunut missään koko elämänsä aikana. Mä haluun olla hyvä jossain.



It would be much easier to just give up.